Hetki omaa aikaa... Pikku nakki nukkuu hyperriehumisen jälkeen päiväunia, pyykit pyörii koneessa ja aamutee on saatu jotenkuten juotua. Kaiken kruunaa eilen kuultu sintin sydämen jytke neuvolan dopplerista. Kierroksia sintturaisen pikku sydämellä 158 ja neuvolatädin kokeillessa kohtua sanoi sen olevan hyvin kasvanut viikkoihin nähden. Eli se tunne kuin alavatsaan olisi tungettu puolikas ilmalla täytetty uimarengas ei ole vain oman pään kuvittelua. Sintti se vain raivaa itselleen lisää tilaa, äidin rakas :)

Jos noiden pienten tassujen ääni on maailman hauskin niin tuon pienen sydämen lyönnit on maailman ihanin. Pelko alkaa hellittää yhä enemmän ja toisaalta kasvaa suuremmaksi. Ajatus, että tämänkin joutuisin antamaan pois on liian hirveää edes mietittäväksi. Mutta juuri tällä hetkellä ei mikään voisi olla paremmin.

rv 13+2