Yhä yhdessä paketissa mutta jotain on sentään tapahtunutkin.

Eilen illalla saattoi irrota limatulppa, ainakin reilu satsi tulla lurahti yhtäkkiseltään. Ei se nyt tulppaa muistuttanut mutta sinnepäin... Saunomisen jälkeen poitsu aloitti iltajumpan jo klo 18 jatkaen sitä ilta kymmeneen asti. Neuvolassa oli ollut juuri puhe liikkeistä ja yliliikkuvuudesta, terveydenhoitajan mukaan 3-4h yhtäjaksoisesta liikkumisesta voi olla jo huolissaan siispä soitto synnärille. Kätilö ei ollut taas kuullutkaan yliliikkuvuudesta ja oli vahvasti sitä mieltä, että aina parempi kun liikkuu ja kaveri taitaa nyt tosissaan ottaa ilon irti yksiöstään ja etsii sitä oikeaa reittiä ennen ulkomaailmaan tuloa. Sen jälkeen tilanne rauhottuikin ja puolilta öin vitsailtiin miehen kanssa, että tänään hänen pitäisi sitten syntyä. Alas tulla jo! Hehheh... Itsellä on usko loppunut jo ajat sitten, että poika ikinä suostuu syntymään niinpä todellinen yllätys oli kun ensimmäiset supistukset alkoivat klo 2.42 pienen veri tipan kera jatkuen aluksi epäsäännöllisinä sen jälkeen parin tunnin ajan säännöllisenä ja sitten taas epäsäännöllisenä... Eipäs-juupas-eipäs leikkinä juuri kuten arvelinkin tämän menevän. Synnäriltä neuvottiin odottelemaan rauhassa joten kotosalla edelleen. Nyt supistuksia tulee enää ehkä kerran tunnissa, alaselkää särkee ja koko ajan sellainen olo kuin alkaisi menkat. Hormonit jyllää kun vuoroin on hiki ja vuoroin kylmä, vuoroin kauhea nälkä ja vuoroin paha olo. Kaiken lisäksi eilen iski vielä räkätauti pisteeksi i:n päälle. No, tauti tuntuu sentään helpottavan tai sitten siihen ei kiinnitä niin paljon huomiota kun alapää kipuilee senkin edestä.

Onneksi poika kuitenkin ilmoittelee itsestään liikkeiden muodossa. Aamulla oli järkyttävä paniikki kun en tuntenut liikkeitä pariin tuntiin, olin ihan varma, että vauvalta lähti henki jonkin kipeän supparin yhteydessä. Juoksin miehen korvalle maha pystyssä kuunteluttamaan sydänääniä vähän väliä... Ilmeisesti niin ei kai kuitenkaan voi käydä, eihän.

Yhtään en tiedä mitä tulevat tunnit tuo tullessaan. Kauanko tällaista eipäs-juupas leikkiä voi kestää? Tunteja, päiviä? Ei kai sentään viikkoa? Mahtaako paikat olla jo auki, mahtaako poika syntyä vielä tämän vurokauden puolella, mitä ensi yö tuo tullessaan... Pitäisi yrittää nukkua kun viime yön unet jäin kolmeen tuntiin mutta väsymyksestä huolimatta uni ei tule. Haahuilen yöpaidassa ympäri taloa ja olen muissa maailmoissa. Odottaen...

Rv 40

(Ihan käsittämätöntä, että raskausviikkoja on nyt kasassa noin paljon!)