Aamulla ajaessani auton huoltoon, matka kulki neuvolan ohi. Ja jostain sisältä nousi käsi, otti sydämeni ja puristi sen kasaan.
Vuosi sitten, tähän aikaan, olin raskaana. Toiveikkaana. Varmana. Onnellisena.
"Se kukka kuoli ja takkutukan kyyneliin
Hukkui heikko peikko
Niin se vain menee
Ei aina käykkään niin
Kuten toivoi rukkapikku takkutukka"
Kotiteollisuus: Satu peikosta
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.