Tiedättehän sen kuluneen piilokamera sketsin, jossa kadulla lojuvaan seteliin on kiinnitetty siima? Ja kun hyväuskoinen kaduntallaaja huomaa rahan ja yrittää tarttua siihen, joku piilossa oleva vitsiniekka nykäisee siimasta ja seteli karkaa tiehensä. Ja sama toistuu uudestaan ja uudestaan ja... niin kauan kun hyväuskoinen hemmo jaksaa uskoa saavansa rahan.

Minä olen se hemmo ja minun setelini on lapsi. Joka kerta kun luulen olevani lähempänä onnistumista kuin koskaan, joku näkymätön voima nykäisee tavoittelemani ulottumattomiini. Ja minä yritän uudestaan ja uudestaan ja...

Smile you're on candid camera!

Nauraako kukaan?