Päätimme sittenkin mennä yksityisellä varhaisultraan, klinikalle missä olemme käyneet aiemminkin näiden asioiden tiimoilta. Itsekseni olin jo päättänyt, että h-hetki on ensi viikon maanantaina mutta eipäs sinne niin vain mennä. Meidän hoitavalääkärimme tulee töihin vasta keskiviikkona, joten tuomiopäivä on siis 28.4. Sinne asti on sinniteltävä. Halusin ehdottomasti ajan kuitenkin hänelle, edes jotain tuttua ja turvallista ei tarvitse sitä panikoida minkälainen tohtori on vastassa. Muutenkin klinikka teki jo ensikäynnillä suuren vaikutuksen, mukava henkilökunta, mukava omalääkäri ja ennen kaikkea nenäliinoja vastaanottotiskillä. Merkki siitä, että tunteiden näyttäminen on sallittua... sniisk. Olipa uutiset mitä tahansa, en olisi varmasti ensimmäinen kyynelehtijä tiskillä.

Muuten olo jatkuu ennallaan, väsyttää niin että jo v*tuttaa. Pakko varmaan kertoa lähiaikoina läheisimmälle työkaverille tilasta, ettei tämä ole pelkkää kevätväsymystä eikä lorvikataria. Nyt jo saan pientä "kuittailua" ainaisesta haukottelusta. Eikä yölliset wc-käynnit helpota ainakaan univajetta. Tuntuu, että ne oireet mitkä viime raskaudessa tulivat vasta rv 8+ ovat nyt jo täällä. Ja nyt kasassa viikkoja vasta vaivaiset 6 ja rapiat. En silti valita (vaikka siltä saattaa kuulostaa). Seisoisin vaikka päälläni seuraavat kuukaudet, jos se auttaisi asiaan.