Olen kertonut ystävilleni kolmannesta keskenmenosta vasta kun olemme tavanneet kasvotusten ja hetki on ollut otollinen. Enää en halunnut ja kyennyt laittamaan vain tekstiviestinä: huonoja uutisia, kolmas km koettu. Ajatus sanoista puhelimen ruudulla tuntui vain niin merkityksettömältä ja puhumaan en silloin itkultani pystynyt. Mietin miksei ole olemassa mitään kaunista runoa ilmaisemaan surullisia uutisia kun on olemassa vaikka mitä värssyjä, joilla kertoa raskaudesta ja tulevasta vauvasta. Niinpä ajatuksista ajan kuluessa muovautui tämä. Kunpa minun ei koskaan tarvitsisi lähettää sitä kenellekään... Onni ei ollut meille suopea pois otettiin meiltä pieni murskattiin haaveista suurin, ainoa. Surkaa kansamme häntä kuin lasta, sillä lapsi hän oli vaikka niin pieni vasta. Lensi taivaankotiin tuo pieni lapsonen vaan ei yksin ole hän luona sisarusten, enkelten.
torstai, 27. toukokuu 2010
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.