Olen kertonut ystävilleni kolmannesta keskenmenosta vasta kun olemme tavanneet kasvotusten ja hetki on ollut otollinen. Enää en halunnut ja kyennyt laittamaan vain tekstiviestinä: huonoja uutisia, kolmas km koettu. Ajatus sanoista puhelimen ruudulla tuntui vain niin merkityksettömältä ja puhumaan en silloin itkultani pystynyt. Mietin miksei ole olemassa mitään kaunista runoa ilmaisemaan surullisia uutisia kun on olemassa vaikka mitä värssyjä, joilla kertoa raskaudesta ja tulevasta vauvasta. Niinpä ajatuksista ajan kuluessa muovautui tämä. Kunpa minun ei koskaan tarvitsisi lähettää sitä kenellekään...
Onni ei ollut meille suopea
pois otettiin meiltä pieni
murskattiin haaveista suurin, ainoa.
  
Surkaa kansamme häntä kuin lasta,
sillä lapsi hän oli
vaikka niin pieni vasta.
  
Lensi taivaankotiin tuo pieni lapsonen
vaan ei yksin ole hän
luona sisarusten, enkelten.